lauantai 9. syyskuuta 2017

KLAARAN KANAKEITTO

Sanoin kesällä lapsille, että koulujen alkaessa meillä muuttuu kotona tarjoiltavat ruokalajit aikalailla. Uusia reseptejä tullaan kokeilemaan vähintään kerran viikossa, sillä olen kyllästynyt niihin perusjuttuihin, mitä teen. Vaikka meillä on syöty paljon keittoja ja patoja, niiden osuus tulee lisääntymään ihan niiden helppouden takia. Mikä on helpompaa (mökki)ruokaa, niinkuin nyt.

Blogini kuuluu MyTaste sivustoon, ja eilen sain s-postiini viikon vinkit. Itselläni on ollut hyvä kanakeitto-ohje hakusessa jo kauan. Kana on itsessään melko mautonta ja sen vuoksi meillä ei ole tehty kanakeittoa kovinkaan usein. Nyt kuitenkin löysin ohjeen, jota meillä tullaan tekemään aivan varmasti uudelleen. Itse muutin sekä ainemääriä että valmistustapaa, tämä sopi meille parhaiten
300 g maustamattomia broilerinsuikaleita
1 sipuli
1 tl currya
1 tl paprikaa
mustapippuria myllystä 
1 pss kasvissuikaleita, pakaste
1.5 dl pitkäjyväistä riisiä
9 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
3 dl kuohu- tai ruokakermaa 

Laita riisit kiehumaan veteen liemikuutioiden kanssa. Ruskista broilerisuikaleet ja sipulikuutiot tällä välin -lisää mausteet. Lisää kasvissuikaleet riisien sekaan noin 10 min kiehumisen jälkeen. Kun kanat ovat kypsiä, lisää nekin riisi-kasviskattilaan. 
Keitä noin 15-20 minuuttia kunnes kasvissuikaleetkin ovat kypsiä. 
Lisää kerma ja kiehauta keitto. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Ohje löydetty täältä

tiistai 5. syyskuuta 2017

7 SYYTÄ NAUTTIA PIMEÄSTÄ

Syksy saapuu vauhdilla -illat pimenevät ja ilma raikastuu. Rakastan syksyn happirikkaita iltoja, mutta inhoan pimeän tuloa. Aurinko antaa minulle virtaa. Suomen oloissa on mentävä niillä mitä tarjotaan.
Kuva Pinterest
Tässä muuta vinkki mitä voit nauttia, kun kynttiläillat palaavat

1. Imurille talviuni

Hämärässä villakoirat saavat vihdoin levätä rauhassa. Sitä paitsi kotikin näyttää kivemmalta kynttilänvalossa. 
2. Kodin kuumikset
Hämyssä mies vaikuttaa komeammalta ja omakin peilikuva on mairittelevampi. Meikatessa meikkivoiteen värillä ei ole väliä.
3. Vakoilun aika
Vihdoin näkee naapureille sisälle! Iltalenkeistä tulee kiinnostavampia. Vielä kun kuulisi, mitä se Pirkko Pertille huutaa. 
4. Jemmasyöminen
Se on biologiaa, että hiilareita syödään talvella. Minkä sille voi. Nyt äkkiä ne karkkilaatikot (ja punkkupullo) auki!
5. Villimpi arki
Myönnä pois, eikö tunnukin, että olisit saanut nuoruutesi takaisin? Siis kun kävelet kotiin pimeällä (eli iltaviideltä, shh!).
6. Sissipisteet
Vain sankarit menevät lasten kanssa leikkipuistoon säkkipimeässä. Ei mitään aurinkorannikkolaisten touhua.
7. Pimeän pokka
Vauhti korjaa virheet ja pimeä häivyttää estot. Hämärässä kehtaa enemmän. Mitäs kulti tänään kokeiltais?

Vinkit löytyi Kotivinkin s-postista
Kuva Pinterest
Miten sinä nautit pimeistä illoista?

perjantai 1. syyskuuta 2017

ÄKÄSLOMPOLO -PIRUNKURU

Matka jatkuu ja keskiviikkona koitti "kauhulla" odotettu päivä. Muistan omasta leirikoulusta, että kiipeäminen oli jo silloin hyväkuntoisellekin raskas, joten jo pelkkä ajatus kiipeämisestä sai hien virtaamaan ja jalat hyytymään. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että tiistain jälkeen olin entistä kipeämpi. Onneksi olin ottanut kotoa kunnon särkylääkkeet mukaan ja niiden avustuksella pelkkä käveleminen/kiipeäminen sujui suht hyvin. Pidimme evästauon ennen kiipeämisen alkamista, sillä olihan edessä melkoinen urakka.
Toisilla riitti energiaa jumppavideoiden kuvaamiseen ja editointiin 
 Tästä se alkaa, kevyellä lämmittelyllä
 ja siinä se on PIRUNKURU, kaikessa komeudessaan ja kauheudessaan
 Vaikka kuru on täynnä kivilohkaretta, ihastuttaa se kaikessa karuudessaan
 Taustalla näkyy Ylläksen laskettelurinteet. Viimeinen 100 metriä tuntui, ettei jalat eivät enää nouse ja nilkat muljuivat lihasvoiman puutteesta. Se tunne, kun pääsimme ylös oli aivan uskomaton -minä tein sen!
 Voittajan on helppo hymyillä ja varsinkin huipulla ollessaan
 Huipulta alaspäin lähdettäessä oli aivan uusi taukopaikka, jonka avajaisetkin oli vasta tulossa. Meidän porukka sytytti grilliin ensimmäiset tuletkin.
Tuntui aivan uskomattomalta tuon reissun jälkeen, että tein sen. Toisaalta pienenä kutosluokkalaisena tunturi on tuntunut aikoinaan varmasti paljon suuremmalta. Mahtava vaellus :) Onneksi meillä oli seuraavana päivänä edessä enimmäkseen linja-autolla siirtymistä paikasta toiseen.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

ÄKÄSLOMPOLO -VARKAANKURU

Kovien nivelkipujen vuoksi olin jo aivan kauhuissani keskiviikkoisesta Pirunkurun kierroksesta. Sitä ennen oli kuitenkin vuorossa Varkaankuru. 

 Vaelluksen alussa oli pitkospuu-nousua, joka ei onneksi tuntunut missään. 






 Vähän ennen puolta väliä oli laavu, jossa söimme aamulla tehtyjä eväitä ja grillasimme makkaroita.


  Opettajat olivat päättäneet, että oikaisemme hieman ja matkan pituudeksi tulee vain noin 8 km...
Tosin kuitenkin kävi (itse olin häntäpäässä katsomassa ettei kukaan jää matkasta), sillä etupäässä olleet vanhemmat eivät tienneet opettajien suunnitelmista, joten matkaa kertyi hieman alle 13 km. Matka sinänsä ei ollut paha, mutta jo valmiiksi kipeät lonkat, polvet ja nilkat huusivat hoosiannaa. Kaiken lisäksi tiistai oli meidän ryhmän keittiö/siivouspäivä, joten lepäily jäi vaelluksen jälkeen vain haaveeksi. Päivä alkoi 6:00 herätyksellä ja päättyi 23:15 -päivään kuului pieni istumatauko (kun söin 😜)  Onneksi lapsilla oli mieli korkealla ja he jaksoivat matkan hyvin

Vaikka matka oli kipujen kannalta aika raskas, oli ihana haastaa itsensä. 
Seuraavaksi vuorossa PIRUNKURU 😱